Tähän blogiin kirjoitan ajatuksia elämän mielettömyydestä tai mielekkyydestä ja jaan matkan varrella mukaani tarttuneita juttuja, jotka ovat huvittaneet, lohduttaneet, ärsyttäneet tai muulla tapaa liikauttaneet minua.

torstai 28. elokuuta 2014

Jalkapallo - äiti -sanakirja VIII

 Kulma
Kulman antaminen on veikeä rituaali. Sitä valmistellaan tovi ja kun se sitten annetaan, voi se olla joko pitkä tai lyhyt. Vastustajan näkökulmasta voisi olla käytännöllisempää, mikäli toinen joukkue antaisi kulmansa lyhyinä, sillä mikäli niitä tulee samassa pelissä useampia, voi niiden kuljettaminen ja varastointi olla haasteellista. Ja keksiikö sitä sitten käyttöä kaikille saamilleen kulmille. Toisaalta, mistä niitä sitten pelissä tulee lisää, kun kentällä niitä on tasan neljä kappaletta.

Pystyjuoksu/seinäjuoksu/syvyysjuoksu
Kentällä voi tehdä ihan tavallisen juoksemisen lisäksi pystyjuoksun, seinäjuoksun ja syvyysjuoksun. Pystyssä pelaajat minun ymmärtääkseni juoksevat, joten tuo termi on tarpeeton, sillä kenenkään en ole makuulla nähnyt juoksevan. Seinäjuoksun luulisi sattuvan, ellei ole pomppulinnassa ja syvyysjuoksua ei voi kauaa harjoittaa, ellei ole asianmukaisia varusteita, sillä pohjassa on vaikea pysytellä ja hengittää pitää, ennemmin tai myöhemmin. Eikä kentällä ole niin paljoa vettä edes kaatosateella, että kovin syvälle pääsisi juoksentelemaan.

Pallon takana
Pelaaja voi olla joko pallon takana tai asettua pallon taakse. Piilosilla oloa en suosittele, sillä pelaajat ovat liian isoja tai pallo liian pieni, jotta sen taakse voisi luontevasti asettua. Selostajien olettaisin näin sanoessaan käyttäneen tajunnanlaajentimia tai vaihtoehtoisesti katsoneen Liisa Ihmemaassa –elokuvaa eläytyen siihen liian tiiviisti.

lauantai 9. elokuuta 2014

Jalkapallo – äiti –sanakirja VII

 Kakkospallo
Selostaja sanoo tuon tuostakin, ettei joku ehtinyt kakkospalloon. Työnantajana kyllä huolestuisin, sillä mikäli selostaja näkee pallon kahtena, on kyllä kiikarit ehtineet tyhjentyä. Luulin siitä vierähtänen jo tovin, kun selostamoon otettiin täydet kisakiikarit mukaan.
Kentän ulkopuolella kuulee puhuttavan kakkosvaihtoehdosta, joka on sitä ykköstä selkeästi huonompi. Jos kakkospalloa yrittää ymmärtää tämän avulla, tarkoittaa se sitä, että pelaaja tyytyy siihen huonompaan vaihtoehtoon, mikä tietenkin pelin voittamisen kannalta on täysin järjenvastainen valinta.

Kädestä pitäminen
Nappulafutiksessa pelinohjaaja voi varoituksen sijaan antaa pelaajalle hienosta käytöksestä vihreän kortin. Tällä tavoin kannustetaan jatkamaan hyvää käytöstä. Kun siirrytään pelaamaan ihan tosissaan, ei hyvästä käytöksestä enää palkita, vaan siitä aivan yllättäen rangaistaan. Niinkin hieno ja kaunis ele kuin kädestä pitäminen saa tuomarin viheltämään pilliin ja pahimmassa tapauksessa vilauttamaan keltaista korttia eli antamaan varoituksen.
Eikö mummi aikoinaan silittänyt pientä tuomarinalkua riittävästi, kun se ei lainkaan kestä sitä, että toisilla on mukavaa?

Siivota
Kentällä on selkeä järjestyksenpito, puolustajat siivoavat rangaistusalueen, maalinvahti maalinedustan. Mutta mahtaa olla sottaista muualla kentällä, sillä en ole koskaan kuullut keskikentän siivoamisesta. Toisaalta, miksi sitä pitää siivota, jos ei kukaan sitä sotke.
Hämmentävää on myös se, että siivoaminen pitää tapahtua pelin aikana, ei sen jälkeen. Ei meillä ainakaan siivota juhlien kuluessa vaan vasta pippaloiden päätyttyä.