Tammikuussa
pitää toteuttaa uudenvuoden lupaukset, aloittaa alusta, laihduttaa, tehdä
ruokaremontti ja aloittaa kuntoileminen.
Helmikuussa
on hiihdettävä hangilla tai vaihtoehtoisesti matkustettava etelään. Jos taas
kuuluu niihin, joka ei tee kumpaakaan, joutuu käyttämään kaiken aikansa
peitelläkseen sitä tosiseikkaa, ettei tee kumpaakaan.
Maalis-
ja huhtikuussa on vietettävä pääsiäistä ja valmistauduttava kesään istuttamalla
ensimmäiset kesäkukat, koulittava taimia ja kasteltava niitä. On myös
vaihdettava sisustustekstiilit talven jäljiltä vaaleisiin ja heleisiin.
Rantakuntoon päästäkseen on jumpattava, hankittava keinorusketus ja vahattava
kaikki ihopoimut.
Viimeistään
toukokuussa on leikattava omenapuut, joita ei ehtinyt huhtikuussa leikata, kun
oli niin paljon muuta, siistittävä piha, pestävä ikkunat, puunattava
ulkokalusteet ja samalla ehtiä nauttia joka hetkestä, sillä kevät etenee niin
nopeasti, ettei muuten ehdi perässä.
Kesäkuussa
viimeistään on suunniteltava kesän ohjelma, sukulaisvierailut ja tiedettävä
missä ja miten viettää juhannuksen. On hankittava kesäkukat, uudet pihakalusteet
tai vähintäänkin päivitettävä vanhat uusilla tekstiileillä.
Heinäkuussa
on pakko rentoutua. Siinä sivussa on kuitenkin muistettava matkailla
kotimaassa, nauttia sesongin herkuista, ongittava, pidettävä puutarha
tiptop-kunnossa, valvottava valoisat kesäyöt ja herättävä aikaisin ettei missaa
kesäaamujen auringonnousuja ja kasteessa kimmeltäviä hämähäkinseittejä. Kaikki
tämä pitää myös muistaa ikuistaa kameralla. Samalla kypsyvät mansikat, joita
pitää saada pakkaseen ämpärisotalla. Tietenkin itsepoimittuina.
Elokuussa
on pakko järjestää mökkikauden päättäjäiset, nautittava samettisista illoista
kirjavien lyhtyjen loisteessa ja korjattava talteen kesän satoa. Samalla on
tehtävä ryhtiliike ja palattava arkeen. Mustikkametsässä on käytävä
hirvikärpäsistä huolimatta.
Viimeistään
syyskuussa on kunnostettava piha talvea varten, öljyttävä kaikki työkalut, tyhjennettävä
vesiletkut. Haravoinnista pitää potea huonoa omaatuntoa: jos haravoi, ei jätä
tärkeää kasvuvoimaa nurmikolle, jos ei haravoi, aiheuttaa nurmikolleen
jääpoltteen ja homekuoleman. Rännit on putsattava ja hiirenkolot tilkittävä.
Jossain välissä pitää sienestää ja korjata talteen syksyn sato.
Lokakuussa
suku pitää kutsua pyhäinpäivän viettoon, koti on koristeltava syksyn lämpimin
värein. Syksyn kuulaankirpeät ruskaretket tallennetaan kameralla, jälleen
kerran. Pitää pestä ja pakata lämpimän kelin vaatetus talvisäilöön ja
viimeistään nyt varautua talveen: hilloa, sylttyä ja mehusta. Kuivata ja
kalttaa.
Joulukuussa
on ostettava lahjoja, mietittävä kodintekstiilejä, siivottava jouluksi. Lähetettävä
kortit, vietettävä pikkujoulua. Hiljennyttävä adventteina. On tapailtava
joululaulujen sanoja, kudottava sukkaa, rauhoituttava nauttimaan samalla kun
taas kerran polttaa sormensa rakoille piparkakkutaloa kokoon liimatessaan.
Marraskuu.
Vuoden paras kuukausi. On pimeää ja tihkuista. Ketään ei kiinnosta, millaisessa
kunnossa kotini on. Heijastavatko pienet sisustusyksityiskohdat kauden värejä
ja tunnelmaa. Pimeässä ei näy, kuinka pöly kerääntyy nurkkiin, kuinka ikkunat
ovat likaiset. Marraskuussa ei tarvitse tehdä mitään. Laihduttamista ei kannata
aloittaa, sillä ehtiihän sitä jälleen tammikuussa. Marraskuu on armollinen,
pyyteetön, anteeksiantava.
Thank
God it’s November.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti