Lapsuudessani
herkut, kuten ilmakuivattu kinkku, aurinkokuivatut tomaatit ja niin edelleen
olivat asioita, joista ainakaan minulla ei ollut mitään käsitystä. Nyt näitä ja
paljon muuta saa jokaisen kaupan hyllystä, monta eri merkkiä. Jo pelkkä
vilkaisu vaikkapa oliivisäilykehyllyyn antaa mainion kuvan siitä, että
kaukaiset herkut eivät tunnut kovin kaukaisia tai millään tapaa eksoottisia.
Valinnan varaa on metritolkulla. Vihreitä, mustia, ruskeita, kivellisiä,
kivettömiä, suolavedessä, öljyssä, luomuna, siivuina, säilykepurkissa,
lasipurkissa, täytteellä tai ilman. Täytevahitoehtojakin on lukuisia
manteleista sitruunaan, paprikasta anjovikseen.
Uutena trendinä on
jo jonkin aikaa ollut lähiruoka, jota ympäristöstä huolta kantava kuluttaja on
tietoisesti ryhtynyt ostamaan. Minun
lapsuudessani käsitys lähiruoasta olisi tuntunut huvittavalta, sillä kaikki oli
lähellä tuotettua. Mikäli matkaili koto-Suomessa, oli yksi matkan hienouksista
se, että sai tutustua sikäläisiin herkkuihin ja maistella vaikkapa paikallisen
leipomon leipää, joka maistui ihan erilaiselta kuin se, johon kotona oli tottunut.
Vielä 90-luvulla muistan tuoneeni tuliaisina Savoon suunnatulta matkalta Olvin
panimotuotteita, joita ei kotipaikkakunnallani saanut kuin harvoista ja valituista
erikoisliikkeistä. Osa hohdosta on jäi sinne jonnekin hamaan menneisyyteen, kun
nykyään kaikkea saa kaikkialta.
Onneksi tämä
kehitys on kääntynyt päinvastaiseen suuntaan, kun lähituotteissa kuluttajaa
puhuttavat ekologisuus, trenditietoisuus ja ainutlaatuisuus. Laadusta nauttiva
kuluttaja pitää huolen siitä, että hänen ruokapöydässään komeilevat lähileipomon
leivät, naapuripitäjässä kasvatettujen kanojen munat, parinkymmenen kilometrin
säteellä tuotettu sianliha.
Minusta tässä ei
ole mitään uutta, ihmeellistä taikka edes haastetta, sillä olen jo vuosia
toteuttanut ostokäyttäytymisessäni lähiajattelua: ostan kahvini, banaanit ja
ananakset kulman takan olevasta lähikaupasta, polttoaineen autooni korttelin
päässä olevalta huoltoasemalta ja makeannälän iskiessä kotimaista suklaata
viereiseltä kioskilta. Kuka sanoi, että eettinen kuluttaminen olisi vaikeaa?