Tähän blogiin kirjoitan ajatuksia elämän mielettömyydestä tai mielekkyydestä ja jaan matkan varrella mukaani tarttuneita juttuja, jotka ovat huvittaneet, lohduttaneet, ärsyttäneet tai muulla tapaa liikauttaneet minua.

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Jalkapallo – äiti –sanakirja III

Rauha
Jalkapallo on nykyään tavallinen harrastus myös tyttöjen parissa. Uutuutena on sekajoukkueet, sillä poikien pelissä kaikuu tuon tuostakin Rauha-huudot, valmentaja kiljuu kurkku suorana, mutta Rauha ei vastaa eikä näytä muuttavan pelitapaansa, sillä valmentajan on jatkuvasti huudettava häntä nimeltä. Kummallisinta on, että vaikka kuinka pinnistelisin, en kykene erottamaan sitä yhtä tyttöä poikien joukosta, niin samanlaisilta he peliasuissaan näyttävät.

Laatikko tai boksi
Kumpaakaan ei kentällä ole, vaikka syöttöjen kerrotaan yltäneen boksiin asti. Maalivahdin sanotaan pysyttelevän boksissaan, eikä tätä pelin aikana montaa kertaa sanota tulevan ulos boksistaan. Vrt. kaappi. Sitäkään ei ole olemassa, vaikka siitä monen sanotaan ulos tulleenkin.

Valkku
Jokaista porukkaa ohjaa virallisesti yksi henkilö, valkku. Lempinimi on johdettu pitemmästä valmentaja-sanasta. Saamme olla kiitollisia, ettei tämän toimijan nimitys ole ’mulmentaja’ sillä nappulafutiksessa joukkueen suu olisi pestävä jatkuvasti saippualla. Toisaalta termi on jo käytössä, sillä vastustajan valmentaja on ainakin osan kentän laidalla kannustavien vanhempien mielestä pesunkestävä mulmentaja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti