Satuimme muuttamaan, koko perhe,
lapsinemme lampainemme kaupungin yhdeltä laidalta toiselle. Välimatkaa kertyi,
ei nyt ihan hirmuisesti, mutta kuitenkin niin, etten enää toimittanut asioitani
samoissa paikoissa kuin aikaisemmin.
Uuden pankkikonttorin kanssa
tein tuttavuutta, kun jokin aika muutostamme olin aikeissa nostaa tilitä rahaa.
Lapsen rahaa, lapsen tililtä, johon ei ollut verkkopankkitunnuksia eikä
pankkikorttiakaan.
Ojensin kortin, jossa tilinumero
oli, tiskin yli virkailijalle. Viisikymmentä, kiitos. Selitin nostopyyntöni jatkeeksi,
että pojalle olisi määrä ostaa oma kännykkä. Hän oli säästänyt sitä varten.
Virkailija katsahti vieressäni seisovaan reiluun metrinmittaan, joka oli odottanut
uutta puhelinta iät ajat.
-
Saisinko henkilökortin?
-
Ei pojalla sellaista ole, hänhän on
vasta kymmenen. Tässä on ajokorttini.
Nainen tuskin vilkaisi siihen.
-
onko teillä oikeus käyttää poikanne
tiliä?
-
olen hänen äitinsä, sopersin
hämmentyneenä.
-
niin ehkä olette, mutta onko teillä
tilin käyttöoikeus?
-
Poika on tässä, kysykää häneltä saanko
käyttää hänen tiliään…
-
Rouva hyvä, poikahan ei voi todistaa
olevansa teidän poikanne, hänellähän ei ollut henkilötodistusta
Tämä on nyt varmaan se kerta
elämässä, kun pääsen piilokameraan. Tämän täytyy olla pilaa.
-
Siis minä olen rouva FF, tässä on
ajokorttini, ja hän on poikani, jonka tilitä nostamme 50 euroa. Edellisen
konttorin kanssa ei koskaan ollut ongelmaa.
-
Niin, koneelta näkyy, että tili on
avattu kaupungin toisessa konttorissa.
-
Kyllä minulla on oikeus tiliin…
-
Silloin se on täytynyt kirjata
tilinaukaisuehtoihin, mutta siitä olisi pitänyt laittaa merkintä myös tietokantaan.
Nyt minun täytyy tarkistaa tämä teidän omasta konttoristanne.
-
Omasta?
-
Niin, se on teidän konttorinne, jonne
tämä tili on. Asiapaperit ovat siellä.
-
Me olemme muuttaneet ja tämä on nyt
meitä lähinnä oleva saman pankin konttori, eli uusi pankkimme.
Koetin hymyillä ja jatkoin
-
Voisiko sen nyt tarkistaa, vaikka soittamalla.
-
Teidän pitää mennä sinne konttoriin ja
pyytää heitä siirtämään asiapaperit meille sekä tekemään merkinnän
käyttöoikeudesta.
-
En minä voi lähteä kaupungin toiselle
laidalle, haluan vain nostaa rahan.
-
No, soitetaan sitten, vaikkei se
lainkaan kuuluu toimenkuvaani….
…teidän konttoristanne
sanottiin, että tilisopimuksessa on merkitty käyttöoikeuden haltijoiksi pojan,
tilinomistajan molemmat vanhemmat.
-
Loistavaa, voin siis nostaa rahat.
-
Koneella ei käyttöoikeus kuitenkaan
näy, joten tarvitsemme alkuperäiset paperit.
-
Voisiko ne pyytää ihan samalla,
vaikkapa puhelimitse, ehdotin.
-
Se ei onnistu sitten alkuunkaan, koska
asiapaperin siirto tehdään omasta pankistanne. Teidän täytyy käydä
siellä….älkääkä unohtako ottaa toista käyttöoikeuden haltijaa mukaanne.
-
Täytyykö miehenikin olla paikalla?
-
Niin, kyllä teidän molempien pitää
käydä siellä.
-
Jos minä sitten käyn hakemassa ne
paperit, sanoin alistuneesti
-
Ei rouva, te käytte siellä vain
pyytämässä papereiden siirtoa, sitten ne lähetetään tänne meille, suoraan pankista
pankkiin, eihän niitä papereita voi antaa kuljeskelemaan ihan missä vain.
-
Missä vain? Nehän ovat minun tilini
asiakirjoja---
Kyllä tämä sähköisessä
yhteiskunnassa asiointi on sitten näppärää…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti