Sananmuunnoksia

Täytyy myöntää, että minua ovat aina naurattaneet sanamuunnokset, eli kun kahden peräkkäisen sanan ensimmäiset tavut vaihtavat paikkaansa. Näistä osa on pikkutuhmia, osa jopa aika isoja sellaisia. Huvittavinta on, kun sellaisiin törmää oikeassa elämässä. Turkulaiset muistelevat kaiholla Kupittaan puiston reunamilla ollutta isohkoa kioskia, jonka katolla komeili kyltti Tullin Kukka, kadun toisella puolella oli vuosikymmeniä sitten kahvila, jonka nimi oli Tullin Kuppi.

Entäpä sitten nimet: Suomen leipuriliiton toiminnanjohtaja Olli Kuhta. Siinä ei vanhemmat olleet kuulletkaan sananmuunnoksista.

Lapsuudestani muistan tapauksen, kun naapurissamme asui ikäiseni poika nimeltään Olli Kuronen. Toinen naapurinrouva ihmetteli, mitä me lapset hihittelemme. Rouva Hirvoselle selitettiin, mistä oli kyse, jolloin hän alkoi suureen ääneen päivitellä, miten on mahdollista, että joku on noin ajattelematon ja antaa lapselleen tuollaisen nimen.

Meistä kellään ei ollut sydäntä tuossa kohti mainita, että hänen oman poikansa nimi oli Antti…

Jalkapallo – äiti –sanakirja II

Libero

Tuotesijoittelussa on menty ihan liian pitkälle, pelaajat ovat ikänsä puolesta jo varmaankin oppineet kuiviksi. Mikäli halutaan vaikuttaa katsojiin, olisi tuoteperheestä mietittävä siirtymistä tena-puolelle. Onneksi ovat tulleet järkiinsä, sillä Liberoja enää harvemmin kuulee käytettävän.

Pitkä pallo

Nyt ovat kyllä lajit menneet sekaisin. Amerikkalaista jalkapalloa pelataan sellaisella soikioksi venytetyllä pallolla. Jalkapallon pallo on pyöreä. Ei pitkä. Lajin parissa liikaa aikaansa viettäneiltä on jäänyt pari geometrian tuntia käymättä.

Varo selkä!

Kyllä minusta on kummallista, että pelaajat, joilla on selkä kipeänä tai aristaa, päästetään kentälle. Toisaalta onhan se hellyttävää, kun moni ympärillä oleva joukkuetoveri vastustajan lähestyessä muistuttaa, että sinun on varottava selkääsi. Välillä kentälle on laskettu myös rajaavammoista potevia, sillä kuulee huutoja Varo jalka/käsi. Ihmetystäni lisää se, että selkävammat ovat niinkin yleisiä, vaikka kyse on urheilevista nuorista eikä meistä keski-ikäisistä, sillä joka ottelussa kuulee varoitushuutoja lähes taukoamatta.

Palava rakkaus

Talomme takapiha oli muuttaessamme noin kymmenen vuotta sitten Turun kupeeseen Raisioon pelkkää nurmikkoa. Nurmikon lisäksi pihasta löytyivät pakolliset vanhat omenapuut, vähän ränsistyneessä kunnossa, pari herukkapensasta ja jokunen metri vadelmamaata. Vuosien aikana olemme kaivaneet, raivanneet, istuttaneet ja kitkeneet ja pikku hiljaa pihasta on tullut ihan kelpo puutarhan näköinen.

Suurimman osan kasveista olemme bonganneet taimitarhojen alelaareista. Muutamat ovat löytötavaraa, sanoisinpa melkeinpä varastettuja.

Yksi mieheni suosikeista on iltaisin viekottelevasti tuoksuva illakko (Hesperis matronalis), jonka taimia kävimme iltahämärissä kaivamassa autioituneelta naapuritontilta.

Toinen löytötulokas on palavarakkaus (Lynchis chalcedonica), jonka löysimme korkeasta ryteiköistä keskeltä ei mitään. Oletettavasti lenkkipolun varrella oleva avoin kohta oli joskus ollut puutarhaa.

Tuo kasvi kitui kukkapenkissämme jokusen vuoden, kunnes yhtenä kesänä se innostui kasvamaan. Tonttimme on etelän suuntaan ja paahteiset kesät ovat haastavia. Sateisena kesänä piha villiintyy ja kaikki kasvaa kohisten. Varastettu palavarakkaus kasvoi kasvamistaan ja yksi kukkavarsi kurotteli kohti aurinkoa parin metrin korkeudella kauniine punaisine kukkaterttuineen.

Pihalta ruohonleikkuusta palattuani kysäisin ruokapöydässä, mikäli muu perhe oli pannut merkille, että takapihalla on kaksimetrinen palavarakkaus?

Tähän nuorimmainen, tuolloin murkkuiän kynnyksellä ollut poikani tuijotti harmistuksen ja hämmennyksen vallassa lautastaan ja tokaisi, kuin itsekseen:

- voisitteko olla puhumatta suhteestanne edes ruokapöydässä….

Opettajan kommentti: en ole koskaan lukenut vastaavaa!

Törmäsin netissä ruotsalaisen alakoululaisen kirjoittamaan esseeseen, joka oli minusta niin erinomainen, että ajattelin jakaa sen kanssanne (käännöksestä ja tekstin muokkaamisesta olen itse vastuussa)

Lehmän hyödyt

Lehmä on kotieläin…mutta niitä on myös talon ulkopuolella. Ne elävät usein maalla, mutta tulevat myös kaupunkiin…mutta vain, kun se aikoo kuolla. Sitä se ei päätä itse.

Lehmällä on puolensa, yläpuoli, alin puoli, etupuoli, takapuoli, yksi sivu ja toinen – niin ja sisäpuoli.

Etupuolella on pää, jotta sarvilla olisi jokin paikka kiinnittyä. Sarvet ovat sarvea ja ne ovat pelkästään koristeina. Ne eivät liiku, kuten korvat. Korvat sijaitsevat sarvien sivuilla. Lehmän päässä on kaksi reikää, niitä kutsutaan lehmänsilmiksi. Sen turpaa kutsutaan turvaksi. Ehkä siksi se on aika turvallinen kotieläin.

Takapuolella on häntä. Sillä lehmä hätistää pois kärpäsiä, jotta ne eivät putoaisi maitoon ja hukkuisi.

Yläpuolella ja kummallakin sivulla on vain karvaa, sitä kutsutaan lehmänkarvaksi ja se on aina samanväristä kuin itse lehmä.

Alapuoli on tärkein, sillä maito roikkuu siellä. Kun lypsääjä avaa hanat, maito valuu ulos. Ukkosella maito happanee, mutta sitä en tiedä, että miten se tapahtuu.

Lehmällä on neljä jalkaa, joissa on sorkat, niitä voi siis hyödyntää myös naulojen irti vetämiseen.

Lehmä on vähäruokainen, mutta kun se syö, tapahtuu se aina kahdesti. Lihavista lehmistä saadaan täysmaitoa. Kun lehmällä on vatsa sekaisin, saadaan juustoa. Miten juuston reiät syntyvät ei sekään vielä ole selvinnyt minulle.

Lehmällä on hyvä hajuaisti, voimme haistaa sen jo kaukaa. Sen poikasia kutsutaan vasikoiksi. Vasikan isä on sonni, joksi myös lehmän miestä kutsutaan. Sonnista ei saa maitoa, joten se ei ole nisäkäs.

Kun lehmä vanhenee, lehmipoika tulee noutamaan sitä. Kun lehmä teurastetaan, kaikki maito kaadetaan tetroihin ja myydään kaupassa. Sen neljä jalkaa lähetetään puusepälle. Tätä kutsutaan kierrättämiseksi.

Lehmä on siis hyödyllinen eläin, minkä vuoksi pidän siitä kovin paljon.

Jalkapallo – äiti –sanakirja I

Lasten myötä sitä pakostakin ajautuu eri lajien pariin. Tottumattomana harrastajana kentän tapahtumia tulee seurattua ulkopuolisin silmin eikä aina voi välttyä typerien kysymysten esittämiseltä.

Jotta tulevan jalkapalloammattilaisen ei tarvitsisi hävetä kentän laidalla seisovaa vanhempaansa, olen koonnut tähän joitakin keskeisiä sanoja ja käsitteitä selityksineen.

HEEII

Tämä huuto seuraa kaikkia tilanteita, joissa joku kaatuu, menettää pallon toiselle pelaajalle tai muuten vain kokee itsensä väärin kohdelluksi. Tervehdykseltä kuulostavaa huutoa ryydittää monesti käsien levittely ja tarmokas huitominen. Vaikka kuulostaakin tervehdykseltä, sen kiivas sävy kielii siitä, että ei tässä mitään tuttuja olla. Usein kuulee myös muotoa ’HEEII, tuomariii’ jolloin tervehdys on suunnattu kentällä juoksevaan pillilliseen henkilöön.

Seinäsyöttö

Mitään raja-aitoja tai laitoja ei kentällä ole, joten tämä termi on täysin tuulesta temmattu. Pelaajien on myös täysin mahdotonta syöttää laidan kautta, niitä kun ei ole. Samanlainen älyttömyys on vapaapotkua edeltävä muurin siirto. Kysykää vaikka kiinalaisilta.

Kilpikonna

En tiennytkään, että kilpikonna on niin pelottava eläin, sillä kun vastustaja hyökkää leveällä rintamalla, puolustus uhkaa heitä sillä. Päänvaivaa minulle aiheuttaa eniten se, missä he pitävät noita kilpikonnia pelin tiimellyksessä, sillä pelisortseissa ei ole kovinkaan isoja taskuja.

jatkoa seuraa....

Muodollisesti pätevä

Mietin joskus taannoin, miten sitä osaisi tehdä hyviä päätöksiä. Näin ollen päätin kysellä mielipiteitä vähän sieltä ja täältä, muun muassa netin pohjattomasta kaivosta.

Ikäerosta oltiin montaa mieltä. Liian pieni ikäero katsottiin mahdottomaksi yhtälöksi, kumpikaan ei saisi tarvitsemaansa huomiota. Liian iso ikäero ei sekään ollut hyväksi. Lisäksi varoiteltiin erityisesti vastasyntyneen ja murrosikäisen olevan yhtälö, josta seuraisi vain ongelmia.

Tuli muistaa, ettei kaksikkoa saisi jättää keskenään liian varhain ja suositeltavaa oli hankkia joko hoitaja kotiin tai päiväkotipaikka. Kummankin kanssa piti myös muistaa viettää kahdenkeskistä aikaa, sillä se takaisi hyvän pohjan henkiselle kehitykselle.

Ruuan suhteen mielipiteet ovat todella jyrkkiä. Kaikki valmisruuat ovat pannassa ja kasvaville sekä kehittyville yksilöille tulisi tarjota laadukkaista raaka-aineista valmistettua tasapainoista ruokaa, joka koostui oikeassa suhteessa eri ravintoaineksista. Liha saisi mieluusti olla luomua ja lähituotettua ja joka päivä tulisi tarjota raakaraasteita. Kalaa vähintään pari kertaa viikossa ja sen pitäisi olla sisävesien nuorta kalaa, jotta vältyttäisiin Itämeren kalassa olevalta raskasmetallikuormalta.

Ennen päätöksen tekoa olisi pohdittava, oliko valmis luopumaan omasta ajastaan ja kyettävä takaamaan päivittäinen ulkoilu unohtamatta harrastamista. Harrastuksia on tarjolla sekä yksilötasolla että yhdessä tehtäviä, fyysisiä liikuntapainotteisia tai sitten aivotoimintaa aktivoivia haasteita. Monissa mielipiteissä yhdessä tekeminen olisi parasta, sillä näin varmistuttaisiin toisten ikätoverien kanssa toimeen tuleminen ja sosiaalinen kasvu.

Joissakin neuvoissa muistettiin mainita taloudellinen puoli. Ruuan ja muun välttämättömän lisäksi olisi otettava vakuutus ja varauduttava odottamattomiin lääkärikuluihin. Niin, ja säännölliset terveystarkastukset ja rokotukset, niitä ei pitänyt unohtaa.

Neuvontasivustoilla kehotettiin tekemään soveltuvuustesti, jotta voisi varmistua siitä, että todellakin soveltuisin tuleviin haasteisiin ja kasvatustehtävään. Esimerkiksi siisteyskasvatus voisi olla haastavaa, sillä vahinkoja voi sattua joidenkin tekstien mukaan jopa useamman vuoden.

Mitäh? Siis ihan oikeesti, tarkimmat kennelinomistajat ja kasvattajat eivät myy minulle koiranpentua, mikäli heikkona hetkenä sortuisin marketin valmiiseen koiranruokaan, mutta kukaan ei kehottanut tekemään mitään testiä ennen lapsentekoon ryhtymistä eikä tarjonnut kondomipakettia, mikäli olisi tiennyt, että tulevaisuudessa mätän ostoskoriini marketin pakastealtaasta kalapuikkoja ja ranskiksia…

Puhelimessa VII

-          Haloo!?

-          Lehtitalosta iltapäivää soitanko sopimattomasti niin mitenkäs se aamupäivä siellä päin on lähtenyt sujumaan teille on tullut jo vuosia tämä lehtemme ja nyt meillä olisi tarjota uutta Omakotikullankallis –teemalehteä vain muutaman euron hintaan jos otatte koko...

En saa sanaa väliin, eikö se ikinä vedä henkeä…vihdoinkin

-          niin, ennen kuin viet myyntipuheesi päätökseen säästäkäämme molempien aikaa…

-          …vuoden lehdet ja kaupan päälle teemanumeron kannen kanssa sävy sävyyn oleva käsipyyhesetti..

-          siis ’ei kiitos’ minähän sanoin että turha jatkaa. Katkaisen puhelun nyt.

-          …joka on helmimeleerattua kolmikierteistä puuvillalankaa samanlaista kuin kylpylöissä ja sitten…

tuuttuuttuut…

Herran pieksut, kuinkahan kauan pää jatkaisi taukoamatonta puhettaan giljotiinin terän sujahdettua ilmassa.