Kahteen viikkoon ei mitään uutta soitinrintamalta. Puhelimessa
vakuutetaan, että kyllä se sieltä huollosta tulee, kestää vain kauemmin. Sieltä
ei ole tullut kuin yksi EuropaX-mallinen, jota kukaan ei kaipaa.
Salaliittoteoria nostaa päätään. Olen aivan varma, että joku on
laittanut minun AmerikaX:ni kaverinsa autoon ja lähettänyt tämän EuropaX:n
takaisin, aivan kuin en naisena huomaisi, mikä soitin autossani on. Meilaan
teoriani liikkeen pomolle ja vaadin saada soittimeni, tai uuden vastaavan
tilalle.
Tunnin päästä puhelimeni soi.
-
Niin
rouva, vaikuttaa siltä, että joku sekaannus on tapahtunut, puhelimessa sanotaan
– korvaukseksi kärsivällisestä odottamisesta annamme teille uuden soittimen,
paremman kuin se edellinen. Voitte tulla milloin vain niin asennamme sen
paikoilleen.
Käyn liikkeessä heti seuraavana päivänä ja maltan tuskin
jännitykseltäni odottaa, miten hienon soittimen tulen saamaankaan, olihan
AmerikaX jo luksusta. Poika ajaa autoni hallista, nousee ratin takaa ja antaa
minulle tietä. Ennen lähtöäni hän haluaa varmistaa, että osaan käyttää uutta
soitintani.
Tuijotan paneelissa olevaa AmerikaX:ää.
-
Tuota,
minunhan piti saada joku vähän parempi vaivan palkaksi…
-
Niin,
AmerikaX ON parempi soitin kuin EuropaX, jota teille tarjosimme.
Tyhjän saa pyytämättäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti