Tähän blogiin kirjoitan ajatuksia elämän mielettömyydestä tai mielekkyydestä ja jaan matkan varrella mukaani tarttuneita juttuja, jotka ovat huvittaneet, lohduttaneet, ärsyttäneet tai muulla tapaa liikauttaneet minua.

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Ei soinut soitin ei kumissut basso, osa II

Kahteen viikkoon ei mitään uutta soitinrintamalta. Puhelimessa vakuutetaan, että kyllä se sieltä huollosta tulee, kestää vain kauemmin. Sieltä ei ole tullut kuin yksi EuropaX-mallinen, jota kukaan ei kaipaa.
Salaliittoteoria nostaa päätään. Olen aivan varma, että joku on laittanut minun AmerikaX:ni kaverinsa autoon ja lähettänyt tämän EuropaX:n takaisin, aivan kuin en naisena huomaisi, mikä soitin autossani on. Meilaan teoriani liikkeen pomolle ja vaadin saada soittimeni, tai uuden vastaavan tilalle.
Tunnin päästä puhelimeni soi.
-          Niin rouva, vaikuttaa siltä, että joku sekaannus on tapahtunut, puhelimessa sanotaan – korvaukseksi kärsivällisestä odottamisesta annamme teille uuden soittimen, paremman kuin se edellinen. Voitte tulla milloin vain niin asennamme sen paikoilleen.

Käyn liikkeessä heti seuraavana päivänä ja maltan tuskin jännitykseltäni odottaa, miten hienon soittimen tulen saamaankaan, olihan AmerikaX jo luksusta. Poika ajaa autoni hallista, nousee ratin takaa ja antaa minulle tietä. Ennen lähtöäni hän haluaa varmistaa, että osaan käyttää uutta soitintani.
Tuijotan paneelissa olevaa AmerikaX:ää.
-          Tuota, minunhan piti saada joku vähän parempi vaivan palkaksi…
-          Niin, AmerikaX ON parempi soitin kuin EuropaX, jota teille tarjosimme.


Tyhjän saa pyytämättäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti